Kurdin murteet selitettynä: Kurmancî, Soranî ja muut

Kurdia puhuu arviolta 20–40 miljoonaa ihmistä, eikä se kuulosta kaikkialla samalta. Diyarbakırista, Erbilistä ja Kermanshahista kotoisin olevat perheet puhuvat kaikki kurdia, mutta jokainen omalla tavallaan. Tämä opas esittelee kurdin tärkeimmät murteet: missä niitä puhutaan, miten ne kirjoitetaan ja suunnilleen kuinka moni niitä käyttää.

Kaikki tämän artikkelin luvut ovat arvioita. Luotettavia lukuja on vaikea saada, joten tutkijat antavat vaihteluvälejä, ja ne ovat laajoja.

Montako kurdin murretta on?

Kielitieteilijät jakavat kurdin yleensä kolmeen pääryhmään. Jokainen ryhmä on paikallisten murteiden perhe, ja murteet sulautuvat toisiinsa laakso laaksolta.

• Pohjoiskurdi eli Kurmancî (kurmandži): suurin ryhmä, jota kirjoitetaan enimmäkseen latinalaisin kirjaimin.
• Keskikurdi eli Soranî (sorani): kirjoitetaan arabialaispohjaisella kurdin aakkostolla.
• Eteläkurdi: enimmäkseen puhuttuja murteita, kuten Kelhurî (kalhori) ja Feylî (feyli).

Samassa yhteydessä mainitaan usein kaksi muutakin kieltä: Zazakî (Kirmanckî) ja Hewramî (Gorani). Kielitieteilijät luokittelevat ne yleensä erillisiksi kieliksi, jotka kuuluvat luoteisiranilaisiin kieliin, mutta monet niiden puhujista pitävät itseään kurdeina. Lyhyt vastaus on siis kolme päämurreryhmää, tai viisi, jos Zazakî ja Hewramî lasketaan mukaan.

Pohjoiskurdi: Kurmancî

Kurmancî on useimpien Turkin ja Syyrian kurdien kieli. Sitä puhutaan myös Pohjois-Irakissa ja Luoteis-Iranissa sekä kaukana idässä Iranin Khorasanin alueella. Pienempiä yhteisöjä on Kaukasiassa, esimerkiksi Armeniassa ja Georgiassa, ja monet puhujat asuvat nykyään Euroopassa.

Arvioiden mukaan Kurmancî-murretta puhuu noin 15–20 miljoonaa ihmistä, joten se on kurdin suurin murreryhmä. Useimmiten Kurmancî kirjoitetaan latinalaispohjaisella aakkostolla, jonka Celadet Alî Bedirxan julkaisi Hawar-lehdessään vuonna 1932. Näitä kirjaimia näet sanoissa Silav (hei) ja Spas (kiitos). Entisessä Neuvostoliitossa Kurmancî-murretta kirjoitettiin myös kyrillisin kirjaimin.

Kurmancî-murteella on monia alueellisia aksentteja, jotka liukuvat vähitellen toisiinsa. Ydinalueella useimpien seutujen ihmiset ymmärtävät toisiaan hyvin; suurimmat erot ovat aivan kaakkoisimpien ja luoteisimpien murteiden välillä.

Behdînî Irakissa

Pohjois-Irakin Dohukin alueella, esimerkiksi Zakhon, Amadiyan ja Akren kaupungeissa, ihmiset kutsuvat omaa Kurmancî-murrettaan nimellä Behdînî (Badini). Se kuuluu Kurmancî-murteiden kaakkoiseen ryhmään. Se on yksi omaleimaisimmista Kurmancî-murteista, ja sillä on omat äänteensä ja joitakin omia sanojaan, mutta sen kieliopin perusta on selvästi Kurmancî-murteen.

Suuri ero on kirjoitusjärjestelmä. Irakissa Behdînî kirjoitetaan yleensä samalla arabialaispohjaisella aakkostolla kuin Soranî. Dohukilainen ja diyarbakırilainen puhuvat siis samaa murreryhmää, mutta kirjoittavat sitä usein kahdella eri aakkostolla. Lue lisää oppaastamme Behdînî-murteesta.

Keskikurdi: Soranî

Soranî-murretta puhutaan suuressa osassa Irakin Kurdistanin aluetta, esimerkiksi Erbilin ja Sulaimaniyan kaupungeissa sekä Kirkukin ympäristössä. Rajan toisella puolella se on Länsi-Iranin kurdia Sanandajin ja Mahabadin seuduilla. Arviot vaihtelevat noin 6 ja 9 miljoonan puhujan välillä.

Soranî kirjoitetaan mukautetulla arabialaisella kirjaimistolla, jota luetaan oikealta vasemmalle. Toisin kuin arabiassa, siinä lähes kaikki vokaalit kirjoitetaan kirjaimina. Sen kirjakieli kehittyi Sulaimaniyan puhekielestä 1900-luvun alkupuoliskolla.

Kurdi on toinen Irakin kahdesta virallisesta kielestä, ja Soranî-murteella on Irakin Kurdistanin alueella vahvin kirjallinen perinne. Sen paikalliset muodot on yleensä nimetty alueen tai kaupungin mukaan: Babanî Sulaimaniyan seudulla, Hewlêrî Erbilissä, Mukriyanî Mahabadin seudulla, Erdelanî Sanandajin seudulla sekä Germiyanî. Ne eroavat toisistaan aksentiltaan ja joiltakin sanoiltaan, ja niiden puhujat käyttävät kaikki samaa kirjakieltä.

Eteläkurdi: Kelhurî, Feylî ja Lekî

Eteläkurdia puhutaan Länsi-Iranissa, pääasiassa Kermanshahin ja Ilamin maakunnissa, sekä rajan toisella puolella Itä-Irakissa esimerkiksi Khanaqinin kaupungin seudulla. Monet Feylî-kurdit asuvat myös Bagdadissa. Puhujamäärien arviot vaihtelevat paljon, usein noin 3 ja 6 miljoonan välillä, osaksi siksi, että lähteet ovat eri mieltä siitä, mitkä murteet lasketaan mukaan.

Ryhmään kuuluvat Kelhurî, joka on saanut nimensä kalhor-heimosta, Feylî sekä Kermanshahin kaupungin kurdi, jota kutsutaan usein nimellä Kirmaşanî. Nämä muodot ovat läheistä sukua toisilleen ja muodostavat murreketjun, jonka murteet ovat melko hyvin keskenään ymmärrettäviä. Puhujat kutsuvat kieltään usein yksinkertaisesti kurdiksi ja lisäävät siihen heimon tai paikan nimen.

Lekî (laki), jota puhuu arviolta useita satojatuhansia ihmisiä pääasiassa Pohjois-Lorestanissa ja sen lähialueilla, luetaan joskus eteläkurdiin ja joskus pidetään omana kielenään. Eteläkurdilla ei vielä ole laajasti käytettyä kirjakieltä. Kun sitä kirjoitetaan, useimmat käyttävät koulussa oppimaansa persian tai arabian oikeinkirjoitusta. Jotkut käyttävät Soranî-aakkostoa muutamalla lisäkirjaimella.

Zazakî ja Hewramî: läheiset sukulaiset

Zazakî-kieltä, jota kutsutaan myös nimillä Dimlî ja Kirdkî, puhutaan Itä-Turkissa, erityisesti Dersimissä (Tunceli), Bingölissä, Elazığissa, Erzincanissa ja osassa Diyarbakırin aluetta. Suuri yhteisö asuu myös Saksassa ja muualla Euroopassa. Arviot vaihtelevat paljon, noin 2 miljoonasta jopa 6 miljoonaan puhujaan. Nykyään Zazakî kirjoitetaan enimmäkseen latinalaisin kirjaimin, samaan tapaan kuin Kurmancî.

Hewramî-kieltä puhutaan Hawramanin vuoristossa Iranin ja Irakin rajan molemmin puolin, Iranin Pavehin ja Irakin Halabjan seuduilla. Se on pieni kieli. Luvut ovat epävarmoja: arvioiden mukaan Hewramî-kielen puhujia on kymmeniätuhansia, ja kaikkia Gorani-muotoja yhteensä puhuu muutama sata tuhatta ihmistä. Nykyään sitä kirjoitetaan yleensä arabialaispohjaisella kurdin aakkostolla, ja kielitieteilijät pitävät sitä uhanalaisena.

Goranilla on myös pitkä kirjallinen menneisyys. Gorani-runous ulottuu noin 1300-luvulle asti, ja kieltä käytettiin laajasti runoudessa Ardalan-ruhtinaiden aikaan, kun he hallitsivat nykyisestä Sanandajista käsin. 1800-luvun runoilija Mewlewî, joka syntyi Hawramanin alueella, kirjoitti suuren osan runoistaan Goraniksi.

Lue lisää Zazakî-kielestä ja Hewramî-kielestä.

Kuinka erilaisia Kurmancî ja Soranî ovat?

Kahdella suurella murteella on paljon yhteistä sanastoa. Jotkin sanat ovat täysin samoja, ja monet eroavat vain yhden äänteen verran. Hyvin yleinen kaava: kun Kurmancî-murteessa on v, Soranî-murteessa on usein w.

Kurmancî-murteen av (vesi) on Soranî-murteessa ئاو aw. Samalla tavalla tervehdyksestä Silav tulee سڵاو silaw. Monet muut arkiset sanat ovat yksinkertaisesti erilaisia:

Suuremmat erot löytyvät kieliopista. Kurmancî-murteen substantiivit ovat maskuliineja tai feminiinejä, ja niiden pääte muuttuu sen mukaan, mikä tehtävä niillä on lauseessa. Soranî-murteessa ei ole kieliopillista sukua eikä näitä sijapäätteitä.

Soranî liittää sen sijaan mielellään sanoihin pieniä päätteitä. ”Minun nimeni” on Kurmancî-murteessa kaksi sanaa: Navê min. Soranî-murteessa se on yksi sana: ناوم. Soranî-murteessa on myös pääte, joka toimii paljolti kuin englannin määräinen artikkeli ”the”. Latinalaisin kirjaimin se kirjoitetaan usein ‑eke, eikä Kurmancî käytä sitä.

Kurmancî-puhuja ja Soranî-puhuja tunnistavat siis monia yhteisiä sanoja, mutta kokonainen keskustelu vaatii jonkin verran harjoittelua. Ne, jotka kasvavat kuullen molempia perheen, musiikin tai television kautta, ymmärtävät usein kumpaakin hyvin. Tarkemmin aiheesta kerrotaan artikkelissa Kurmancî vai Soranî.

Mikä murre kannattaa opetella?

Aloita murteesta, jota perheesi tai ystäväsi puhuvat. Jos juuresi ovat Turkissa, Syyriassa tai Dohukin alueella, se on yleensä Kurmancî tai sen Behdînî-muoto. Jos ne ovat Erbilissä, Sulaimaniyassa, Kirkukissa tai Iranin Kurdistanin maakunnassa, se on yleensä Soranî. Kermanshahista ja Ilamista kotoisin olevat perheet puhuvat kotona usein eteläkurdia.

Jos sinulla ei ole sukuyhteyttä kurdeihin, kumpi tahansa suurista murteista on hyvä alku. Kurmancî-murteella on eniten puhujia, ja se käyttää latinalaisia kirjaimia, jotka tuntuvat tutuilta, jos luet jo suomea, englantia, saksaa, ranskaa tai turkkia. Soranî-murteella on rikas kirjallinen perinne, ja se avaa sinulle Irakin ja Iranin Kurdistanin kirjat, laulut ja televisio-ohjelmat.

ZimanGossa Kurmancî ja Soranî ovat saatavilla jo nyt, ja Behdînî, Zazakî ja Hewramî tulevat pian. Kun osaat yhden murteen hyvin, muutkin alkavat kuulostaa paljon tutummilta.