Mikä on Behdînî (Badini)? Dohukin Kurmancî-kurdi
Behdînî, usein kirjoitettuna Badini, on Dohukin, Zakhon ja Amêdîn Kurmancî-murre. Tässä kerrotaan, mistä nimi tulee, miten murretta kirjoitetaan ja mikä saa sen kuulostamaan erilaiselta.
Behdînî, jonka nimi kirjoitetaan usein myös Badini tai Bahdini, on kurdia, jota puhutaan Dohukissa ja sen ympäristössä Irakin Kurdistanin alueella. Kielitieteilijät eivät pidä sitä erillisenä kielenä: se on Kurmancî-murteen (pohjoiskurdin) alueellinen muoto, ja Kurmancî on useimpien Turkin ja Syyrian kurdien murre. Sen erottavat muista sen sointi, jotkin omat sanat ja aakkosto, jolla sitä yleensä kirjoitetaan.
Mikä on Behdînî?
Kielitieteilijät sijoittavat Behdînî-murteen Kurmancî-murteen kaakkoisiin murteisiin. Sitä kuulee esimerkiksi Dohukin, Zakhon, Amadiyan (Amêdî) ja Akren kaupungeissa sekä Erbilin ja Niniven maakuntien lähiosissa.
Murre ei pysähdy rajalle. Hyvin samankaltaista Kurmancî-murretta puhutaan vuorten toisella puolella Turkin Hakkarin maakunnassa ja Luoteis-Iranin lähimmässä kolkassa. Tutkijat korostavat, ettei Irakin ja Turkin välillä kulje tällä seudulla jyrkkää murrerajaa.
Behdînî-murteen puhujia ei ole virallisesti laskettu. Usein mainitaan noin kahden miljoonan luku, mutta kuten useimmat kurdin luvut, sekin on vain arvio.
Pohjimmiltaan Behdînî toimii kuten muukin Kurmancî. Substantiivit ovat maskuliineja tai feminiinejä, ja niiden pääte muuttuu sen mukaan, mikä tehtävä niillä on lauseessa. Soranî-murteessa, Irakin toisessa suuressa kurdin murteessa, ei ole kieliopillista sukua eikä näitä sijapäätteitä, joten tämä on yksi selvimmistä merkeistä siitä, että Behdînî kuuluu Kurmancî-murteiden perheeseen.
Mistä nimi tulee
Nimi tulee sanasta Behdînan (Bahdinan), joka on Dohukin ympäristön historiallinen nimi. Behdînan oli myös kurdilainen emiirikunta eli ruhtinaskunta, jota hallitsivat sen omat ruhtinaat. Se sai nimensä perustajaltaan, Baha al-Din -nimiseltä hallitsijalta.
Emiirikunta perustettiin 1200- tai 1300-luvulla, ja suurimman osan sen historiasta sen pääkaupunki oli Amêdî. Kaupunki sijaitsee tasalakisen vuoren huipulla, ja sen vanhaa porttia kutsutaan yhä Bahdinanin portiksi.
Amêdî oli myös oppimisen keskus. Sen 1500-luvulla perustettu Qubahanin koulu houkutteli oppilaita kaikkialta Kurdistanista ja kauempaakin. Emiirikunta kesti lähes viisi vuosisataa, kunnes Osmanien valtakunta otti alueen suoraan hallintaansa 1800-luvun alkupuoliskolla.
Kun dohukilaiset kutsuvat kurdiaan nimellä Behdînî, he siis nimeävät sen alueen ja ruhtinassuvun mukaan, joilla on pitkä historia. Turkin ja Syyrian kurdit kutsuvat samaa murreperhettä yleensä yksinkertaisesti nimellä Kurmancî.
Behdînî, Badînî, Badini, Bahdini ja Behdini tarkoittavat kaikki samaa. Kurdin latinalaisilla kirjaimilla näet muodot Behdînî tai Badînî; englanniksi yleisimmät ovat Badini ja Bahdini.
Kaksi aakkostoa yhdelle murteelle
Suurin näkyvä ero on kirjoitusjärjestelmä. Irakissa Behdînî kirjoitetaan yleensä arabialaispohjaisella kurdin aakkostolla, samalla jota Soranî käyttää. Sitä luetaan oikealta vasemmalle kuten arabiaa, ja siinä on muutama lisäkirjain kurdin äänteille.
Turkissa ja Syyriassa Kurmancî kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin. Tämä aakkosto on peräisin Celadet Alî Bedirxanilta, joka julkaisi sen Hawar-lehdessään vuonna 1932. Sen kirjaimia näet esimerkiksi sanoissa Silav (hei) ja Spas (kiitos).
Lopputulos voi yllättää oppijan. Dohukilainen ja diyarbakırilainen puhuvat kumpikin Kurmancî-murretta, mutta kirjoittavat sitä yleensä eri aakkostoilla. Latinalaisia kirjaimia käytetään jonkin verran myös Irakissa, joten saatat nähdä Behdînî-tekstiä kummallakin kirjoitusjärjestelmällä.
Äänteet ja sanat: Dohuk ja Turkki
Behdînî-murteella sekä Turkin ja Syyrian Kurmancî-murteella on suurin osa perussanastosta yhteistä. Silti kielitieteilijät ovat havainneet, että kaakkoisilla murteilla on enemmän omia sanoja kuin millään muulla Kurmancî-murteen alueella. Monet eroista tuovat Behdînî-murretta hieman lähemmäs Soranî-murretta.
Tunnetuin Behdînî-murteen äänne on vokaali. Koko kaakkoisen alueen Kurmancî-murteessa pitkä û äännetään suussa etempänä. Dohukin ja Zakhon seudulla muutos menee vielä askeleen pidemmälle: joissakin sanoissa siitä tulee î, esimerkiksi sanassa bû (oli) ja sanassa, joka tarkoittaa ”kaukana”. Soranî säilyttää näissä sanoissa û-äänteen, joten tämä muutos kuuluu nimenomaan kaakkoiseen Kurmancî-murteeseen.
Muut erot on helpompi nähdä rinnakkain. Taulukossa on kaksi arkista ilmausta Kurmancî- ja Soranî-yleiskielellä sekä se, mikä Behdînî-murteessa yleensä muuttuu:
| Kurmancî | Soranî | Suomi | Mikä muuttuu Behdînî-murteessa |
|---|---|---|---|
| îro | ئەمڕۆ | tänään | yleinen on muoto, joka kuulostaa lähempänä Soranî-murteen sanaa |
| bi te re | لەگەڵ تۆ | kanssasi | yksi pieni sana pronominin edessä, kuten Soranî-murteessa |
Sanan ”tänään” paikalla monet Behdînî-puhujat käyttävät muotoa, joka kuulostaa lähempänä Soranî-murteen sanaa ئەمڕۆ, mutta alueella kuulee myös muodon îro.
Sana ”kanssa” osoittaa saman suunnan. Turkin Kurmancî-murre sijoittaa persoonan kahden pienen sanan väliin, kuten ilmauksessa bi te re. Behdînî käyttää sen sijaan yhtä sanaa persoonan edessä, paljolti samoin kuin Soranî.
Pieniä kielioppieroja
Kieliopiltaan Behdînî on yhä selvästi Kurmancî-murretta: se säilyttää suvut ja sijapäätteet, jotka Soranî-murteesta puuttuvat. Kielitieteilijät kuvaavat sitä myös konservatiiviseksi, koska se säilyttää joitakin vanhempia verbinpäätteitä, jotka lännempänä puhutuista murteista ovat kadonneet. Samalla sillä on muutama oma tapansa:
- Futuuri. Behdînî käyttää yleensä futuurin täyttä sanaa, joka alkaa d-kirjaimella. Monet Turkin puhujat käyttävät vain sen lyhyttä muotoa, kuten lauseessa Ez ê îşev bixwînim (opiskelen tänä iltana).
- ”Voida”. Kun Turkin Kurmancî sanoo dikarim (voin), Behdînî käyttää usein eri verbiä, joka on yksi murteelle tyypillisinä pidetyistä sanoista.
- Monikon päätteet. Pääte, joka yhdistää monikollisen substantiivin seuraavaan sanaan, kuten ilmauksessa Cîranên min baş in (naapurini ovat ystävällisiä), päättyy Behdînî-murteessa usein d:hen tai t:hen n:n sijaan.
- ”Hän”. Preesensissä yksikön 3. persoonan (hän) verbinpääte säilyttää loppu-t:n, jonka muut murteet ovat pudottaneet.
Nämä erot eivät muuta lauseen perusrakennetta. Jos osaat Kurmancî-murretta, tunnistat Behdînî-murteen kieliopin; sinun tarvitsee vain totutella muutamaan uuteen päätteeseen ja sanaan.
Jos aiot lukea Behdînî-tekstejä Irakissa, opettele latinalaisten kirjainten lisäksi myös arabialaispohjaiset kurdin kirjaimet. Sanat pysyvät samoina; vain kirjaimet vaihtuvat.
Kannattaako opetella Behdînî vai Kurmancî?
Jos perheesi on kotoisin Dohukista, Zakhosta tai Amêdîsta, Behdînî on kotisi kurdia. Hyvä uutinen on, että se, mitä opit Kurmancî-yleiskielestä, kantaa pitkälle: kielioppi on pohjimmiltaan sama, ja useimmat perussanat ovat yhteisiä.
Aloita Kurmancî-murteen perusteista, kuten tervehdyksistä, jotka löydät oppaastamme hei kurdiksi. Kuuntele sitten perhettäsi ja ystäviäsi ja poimi edellä kuvatut Behdînî-murteen äänteet ja sanat. Aksentti tarttuu kuuntelemalla.
ZimanGossa Kurmancî ja Soranî ovat saatavilla jo nyt, ja Behdînî tulee pian. Siihen asti Kurmancî-kurssi on lähin paikka aloittaa. Laajemman kuvan saat oppaistamme Kurdin murteet selitettynä ja Kurmancî vai Soranî.
Usein kysyttyä
Onko Badini sama kuin Kurmanji?
Kyllä. Behdînî (Badini) on Kurmancî-murteen alueellinen muoto, jota puhutaan Irakin Dohukin seudulla. Sillä on sama kielioppi kuin Kurmancî-murteella ja suurin osa perussanoista yhteisiä, mutta sillä on oma aksenttinsa, joitakin paikallisia sanoja ja Irakissa eri aakkosto.
Kirjoitetaanko Badini arabialaisin vai latinalaisin kirjaimin?
Irakissa se kirjoitetaan yleensä arabialaispohjaisella kurdin aakkostolla, samalla jota Soranî käyttää. Turkin ja Syyrian Kurmancî käyttää latinalaisia kirjaimia, ja niitä käytetään jonkin verran myös Irakissa.
Mistä nimi Behdînî tulee?
Nimestä Behdînan (Bahdinan), joka tarkoittaa Dohukin ympäristön aluetta ja kurdilaista emiirikuntaa, jonka pääkaupunki oli Amêdî (Amadiya). Emiirikunta sai nimensä perustajaltaan Baha al-Dinilta.
